Muijalan alueen tulevaisuus on kiinni kaupungin toimista, aivan kuten muutkin Lohjan kaupungin alueet ja niiden kehitysmahdollisuudet. Mitä paremmin kaupunki onnistuu luomaan kaupungista haluttavan muuttokohteen, sitä helpommin alueelle saadaan myös uusia yrityksiä ja Muijalaan lisää työpaikkoja.

Muijalan teollisuusalue on hyvien liikenneyhteyksien risteyksessä niin Helsingin kuin Turun suuntaan. Tällä hetkellä alueella on kolme erillistä tonttia liike- ja toimistorakennuksille ja teollisuus- ja varastorakennuksille. Alueella on valmis kunnallistekniikka pääosin kaikilla tonteilla ja mikäli kysyntä aktivoituu niin puuttuvat alueet saavat kunnallistekniikan nopeasti.

Nopeus on valttia nykyään lähes kaikessa. Siksi kauppa on siirtynyt nettiin ja siksi suomalaiset maksavat nykyään enemmän nettiostoksistaan mobiilissa kuin kotikoneella – koska se on nopeampaa. Nopeuden kaipuu on siirtynyt myös rahapelaamiseen kun pikakasinot tulivat markkinoille ja mahdollistivat pelaamisen ilman rekisteröintiä. Tämä pelaamisen nopeuttaminen vain kuvastaa nykyaikaa ja Muijalan alueen yksi markkinointikeino on nimenomaan näyttää mahdollisille yrittäjille, kuinka nopeasti oman toiminnan aloittaminen Muijalassa on ja kuinka nopeat liikenneyhteydet Muijalasta on esimerkiksi lentokentällä ja satamiin.

Vapaat tontit

Muijalassa on kortteli 405:ssa Sorronrinteellä liike- ja teollisuusrakennusten tontti, joka on yli 6000 neliömetriä, ja missä on rakennusoikeutta yli 2500 k-m2 eikä tontin hiinta ole kuin 11 euroa neliöltä. Toinen tontti on korttelissa 427 ja se on liike- ja toimistorakentamiselle tarkoitettu reilun 4400 neliön tontti, jolla on hintaa 22 euroa neliöltä ja kolmas tontti on kortteli 403:ssa, joka on teollisuus ja varastorakentamiselle tarkoitettu yli 8000 neliön tontti hinnaltaan 11 euroa neliö. Kaikkien tonttien tehokkuusluku on 0,40-0,50.

Muijalan kaavasta

Lohjan kaupunkisuunnittelu on tehnyt Muijalan alueelle oman kaavarungon, jota kaupungin on tarkoitus käyttää tulevien vuosien asemakaavoitukseen. Kaavarungon tarkoitus on olla nimenomaan apuväline nopeaan käytännön työkaluun ilman välittömiä juridisia vaikutuksia. Esimerkiksi Lohjan kaavoituksessa on uusi asemakaava L68 Muijala I. Muijalan alueen maankäyttöä kehitetään ajatuksella vahvana linja-autoliikenteen käytävänä ja tulevaisuuden ajatuksena mahdollisena asemaseutuna, jos ja kun Lohjalle junarata saadaan.

Ensimmäinen alueen kehitysvaihe on linja-autoliikenteen kehittäminen ja toisessa vaiheessa raideliikenteen tukeminen. Suunnitelmissa on huomioitu asukasmäärien huomattava kasvaminen raideliikenteen mukana. Kaavarunko antaa tukea alueen kahdelle keskukselle eli Muijalan koulun ja päiväkodin alue sekä raideliikenteen aseman alue.

Muijalan alueen pohjana suunnittelulle toimii vuoden 2016 taajaomaosayleiskaava ja liikennejärjestelmien aiesopimus, joka oli 2014-19. Jo vuonna 2009 valmistunut Länsiradan maankäyttö kehityskuva on sisältänyt Muijalan alueelle asemanseudun alueen.

Paljon alueen tulevaisuudesta on kiinni Tunnin juna todellisuudesta, mutta ainoastaan sen varaan ei voi kaupunki tulevaisuuttaan laskea, eikä pelkkä juna tuo paikkakunnalle asukkaita, vaan kyseessä on kokonaispaketti, mikä koostuu asumisesta, elämisestä ja työnteosta ja opiskelusta. Lohjalla on yhä kaikki mahdollisuudet toimittaa ja toteuttaa tänne muuttaville hyvä arki ja kokonaisuus, mutta se vaatii jatkuvaa kehittämistä ja selkeitä ajatuksia ja projekteja.

Tunnin juna 2020

Edelliset eduskuntavaalit sisälsivät paljon mediahuomiota Tunnin juna hankkeelle, mutta kuten monesti aiemmin ollaan huomattu. Todellisuus vaalien jälkeen ei vastaa tilannetta ennen vaaleja. Tunnin juna edistyminen on hidastunut, vaikka ministeri Marin vielä syksyllä oli julkisesti sitä mieltä, että seuraavaksi edetään hankeyhtiön merkeissä. Espoossa oltaisiin jo valmiita aloittamaan ja radan ensimmäinen vaihe Espoosta Lohjalle olisi toteutettavissa nopeallakin aikataululla, mikä olisikin jo Muijalalle ja Lohjalle melkoinen lottovoitto.

Suomessa on tällä hetkellä useita junahankkeita eikä jokaiseen varmasti löydy rahaa julkiselta puolelta eikä sijoittajilta. Kaksi ratahanketta on noussut kuitenkin selkeästi muiden yläpuolelle. Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan ennustettu matkustajamäärä on 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa. Turun tunnin junan ennustettu matkustajamäärä on 1,6 miljoonaa matkaa vuodessa. Näitä lukuja on pyöritelty julkisuudessa suuntaan jos toiseen ja jo entisen hallituksen ministeri Orpo oli Turun hankkeen puolestapuhuja. Nyy kuitenkin STT:n saamien tietojen mukaan Tunnin juna olisi jäämässä asemalle, jollei rahoituskysymyksiin saada vastauksia.