Millainen on Muijalan teollisuusalue tulevaisuudessa?

Tulevaisuutta ei kukaan pysty ennustamaan, mutta ennakoida voi. Tällä hetkellä tapahtuvista muutoksista voi kohtalaisella varmuudella päätellä, millaista on kymmenen tai parinkymmenen vuoden päästä. Tuotantotavat ovat muutoksessa ja sen seurauksena muuttuvat myös teollisuuteen liittyvät elinkeinot. Niiden mukana voi muuttua moni asia Muijalan teollisuusalueella.

Sähköiset tuotteet voidaan valmistaa yhtä hyvin Muijalassa kuin Hong Kongissa

Kun sähköisen tuotteen valmistuspaikalla ei ole enää merkitystä, se voidaan valmistaa ihan missä tahansa. Nykymaailmassa Muijala sijaitsee ihan yhtä keskellä maailmaa kuin Piilaakso, Chennai, Lontoo, Tokio tai Singapore. Ainoa vaatimus menestykselle on osaaminen.

Yhtä helppoa on sähköisten palvelujen tarjoaminen koko maailmaan. Esimerkiksi maailman parhaat nettikasinot voivat tekniikan kannalta toimia yhtä hyvin Maltalla, Las Vegasissa kuin Muijalassa sijaitsevalta tietokoneelta käsin. Ainoastaan paikallinen lainsäädäntö vaikuttaa siihen, millaisia palveluja voidaan netin kautta tarjota.

Myös fyysisten tuotteiden valmistus on muutoksessa. 3D-tuloksella voidaan jo valmistaa muovituotteita missä tahansa, ja metallien 3D-tulostus kehittyy kovaa vauhtia. Monessakin muijalaisessa teollisuusyrityksessä voi CNC-sorvi vaihtua pian 3D-tulostimeen. 3D-tulostus mahdollistaa myös asiakkaan toivomien muutosten tekemisen nopeasti, sekä pienet sarjat – 3D-tulostuksella voidaan valmistaa vaikka vain yksi kappale, mikä ei perinteisillä tuotantomenetelmillä ole kannattavaa. Isompienkin tuotteiden tulostaminen on mahdollista, jopa talojen.

Ennen ei osattu ennakoida

Neuvostoliiton hajoaminen muutti Suomen talouselämää rajusti 1990-luvun alussa. Suomen viennistä 25 prosenttia oli suuntautunut Neuvostoliittoon, mutta yhtäkkiä koko valtiota ei ollut olemassa. Vienti itään tyssäsi ja koko Suomi ajautui lamaan. Jälkikäteen on arvioitu, että Suomessa ei yksinkertaisesti osattu varautua muutokseen. Ei osattu ajatella, että maailma voisi äkisti muuttua ja koko kylmän sodan itäblokki hajota. Kun Paavo Väyrynen vuonna 1988 julisti väitöskirjassaan, että Neuvostoliiton poliittinen järjestelmä ei ikinä hajoa, hän ei todellakaan ollut Suomessa ainoa  suureen ja mahtavaan Neuvostoliittoon uskova.

2000-luvun alussa Suomen elinkeinoelämän kohtasi uusi muutos, globalisaatio, jonka yksi näkyvä osa oli Kiina-ilmiö. Tuotantoa ja kokonaisia tehtaita siirrettiin halvan työvoiman maihin. Teollisuus joutui rakennemuutokseen, kun perinteisen savupiipputeollisuuden kannattavuus katosi. Tajuttiin, että Suomessa ei kannata valmistaa bulkkituotteita, joita voidaan valmistaa halvemmalla jossain muualla. Piti alkaa satsata tuotekehitykseen ja korkeampaan teknologiaan sekä ryhtyä ajattelemaan asiakaskeskeisesti, siis asiakkaiden tarpeista lähtien. Viimeksi mainittu oli vaikeaa jopa joillekin kansainvälistyneille suuryrityksille, kuten Nokialle: se tarjosi Windows-käyttöjärjestelmää ihmisille, jotka halusivat kännykkänsä käyttöjärjestelmäksi Androidin.

Muutokset pitää osata hyödyntää

Väitetään, että maailmassa ei mikään muu ole pysyvää kuin muutos. Muutoksia ei kuitenkaan kannata pelätä, koska niistä voi hyötyä. 20 vuotta sitten Suomessa ei ollut ainuttakaan verkkokauppaa, mutta nykyään hyvin monet tuotteet hankitaan verkkokaupoista. Verkkokaupan etu on, että se pystyy palvelemaan asiakkaita koko maassa tai vaikka koko maailmassa, kun perinteinen kivijalkaliike voi palvella vain kohtuullisen etäisyyden sisäpuolella asuvia asiakkaita. Hyvä esimerkki uudenlaisesta verkkoliiketoiminnasta on Muijalassa toimiva Reaxon, joka myy filmiskannereita koko Suomeen. Asiakaslähtöisyyttä edustavat monet vaihtoehtoiset maksutavat, kuten osamaksu, jota kivijalkamyymälän olisi vaikea tarjota. Tavaroiden kuljettaminen yrityksen varastosta asiakkaalle on helppoa logistiikkafirmojen ansiosta.

Tietotekniikan ja verkkoyhteyksien kehittyminen on avannut Suomeen myös aineettomien eli immateriaalisten tuotteiden markkinat. Sähköiset tuotteet, kuten elokuvat, musiikki, kännykkäsovellukset, e-kirjat ja tietokoneohjelmat siirtyvät hetkessä piuhoja pitkin vaikka toiselle puolelle maailmaa, jolloin kuljetuskustannukset jäävät kokonaan pois. Suomalainen pelifirma Rovio on hyvä esimerkki uudesta sähköisestä liiketoiminnasta. Nykymaailmassa menestyminen ei vaadi edes miljoonabudjettia tai sijaintia jossain maailman metropoleista- Esimerkiksi erään hyvin menestyneen konsolipelin tehnyt yritys toimii Walesissa syrjäisellä laamatilalla ja työllistää omistajansa lisäksi yhden henkilön. Pelin myynti tapahtuu konsolivalmistajien verkkokauppojen kautta.

Tuleva muutos ei välttämättä näy ulospäin

Jotkin elinkeinot pysyvät, vaikka maailma muuttuu. Esimerkiksi autojen peltejä täytyy korjata tulevaisuudessakin, vaikka kaikki autot kulkisivat sähköllä. Vanhoja kiinteistöjä täytyy hoitaa ja uusia rakentaa. Siksi tulevaisuuden Muijalassa on paljon nykyisiä yrityksiä, mutta niiden lisäksi on uudenlaisia tuotantotapoja käyttäviä ja sähköisiä tuotteita tai palveluja valmistavia yrityksiä. Ulospäin muutos ei välttämättä edes näy, koska nopean nettiyhteyden mahdollistavat kaapelit on jo kaivettu maahan ja logistiikkafirmojen autot kurvailevat Muijalassa nytkin kuljettamassa paketteja, jotka voivat sisältää yhtä hyvin puuruuveja kuin 3D-tulostusmateriaaleja.